Sanna Kämäräinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sanna Kämäräinen
Sanna Kämäräinen Jyväskylän Kalevan kisoissa vuonna 2018.
Sanna Kämäräinen Jyväskylän Kalevan kisoissa vuonna 2018.
Henkilötiedot
Syntynyt8. helmikuuta 1986 (ikä 38)
Lapinlahti
Kansalaisuus  Suomi
Yleisurheilija
Pituus 184 cm
Paino 86 kg
Laji kuulantyöntö
kiekonheitto
Seura Lapinlahden Veto
Valmentaja Frantz Kruger
Ennätykset Kuula: 15,70 m (2015)
Kiekko: 61,07 m (2015)
Uran alku 2004

Tietolaatikko päivitetty 3.10.2020

Aiheesta muualla
Kotisivu
Timanttiliiga

Sanna Karoliina Kämäräinen (s. 8. helmikuuta 1986 Lapinlahti) on suomalainen kiekonheittäjä ja kuulantyöntäjä. Hän edusti urallaan Lapinlahden Vetoa. Kämäräistä valmensi vuoteen 2009 asti Juhani Nykänen, vuosina 2010–2015 Anssi Mäkinen, vuosina 2015–2019 Frantz Kruger ja vuonna 2020 jälleen Anssi Mäkinen.[1][2][3]

Elämä ja ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalevan kisoissa Kämäräinen on voittanut kiekonheitossa kultaa vuosina 2011, 2013, 2014, 2015 ja 2018, hopeaa vuosina 2009, 2010, 2012, 2019 ja 2020 sekä pronssia vuonna 2008. Kiekonheiton talvimestaruuskilpailuissa hän on voittanut kultaa vuosina 2013, 2014 ja 2015, hopeaa vuosina 2010, 2011 ja 2012 sekä pronssia vuonna 2009.[2]

Kuulantyönnössä Kämäräinen on voittanut ulkoradoilla kultaa vuosina 2014 ja 2015. Sisäratojen SM-kisoissa hän on voittanut kultaa vuonna 2015 ja hopeaa vuonna 2014. Kämäräisen ulkorataennätys kuulantyönnössä on 15,70 m, jonka hän työnsi Porissa 31. heinäkuuta 2015. Hallissa hän on työntänyt 15,61 m Tampereella 8. helmikuuta 2014.[2]

Arvokisat ja maaottelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Grosseton 19-vuotiaiden MM-kilpailuissa 2004 Kämäräinen karsiutui loppukilpailusta. Hän sijoittui seitsemänneksi saman ikäluokan EM-kilpailuissa Kaunasissa 2005. Debrecenin 22-vuotiaiden EM-kilpailuissa 2007 hän karsiutui loppukilpailusta. Belgradin universiadeissa 2009 hän oli 12:s. Kämäräinen edusti Suomea aikuisten maaottelussa ensimmäisen kerran Göteborgissa 2007.[2]

Barcelonan EM-kilpailuissa 2010[4] ja Helsingin EM-kilpailuissa 2012[5] Kämäräinen karsiutui loppukilpailusta. Zürichin EM-kisoissa 2014 hän eteni loppukilpailuun ja sijoittui seitsemänneksi.[6] Kämäräinen heitti kisoissa ulkoratojen ennätyksensä 60,52 metriä.[7] Hän paransi ennätystään saman vuoden Suomi–Ruotsi-maaottelussa tulokseen 60,94 m.[8]

Maaliskuussa 2015 Kämäräinen teki Portugalissa heittolajien Euroopan cupissa kiekonheiton ennätyksensä 61,07 m ja ylitti samalla kisarajan Pekingin MM-kisoihin.[9] Pekingissä Kämäräinen karsiutui loppukilpailusta tuloksella 56,68.[10] Marraskuussa 2015 Kämäräinen valittiin Amsterdamin EM-kisoihin 2016, mutta hän joutui selkäleikkaukseen välilevypullistuman vuoksi joulukuussa.[11] Kesäkuussa 2016 Kämäräinen ilmoitti jättävänsä kauden väliin selän kuntoutuksen vuoksi.[12] Hän ei kilpaillut myöskään vuonna 2017 kertaakaan.[2]

Kämäräinen ylitti vuoden 2018 Berliinin EM-kisojen karsintarajan kesäkuussa 2018.[13] Hän karsiutui Berliinissä loppukilpailusta.[2]

Kämäräinen päätti aktiiviuransa Suomi–Ruotsi-maaottelun kiekkokilpailuun Tampereella 6.9.2020, sijoittuen neljänneksi.[14]

Hallissa Kämäräisen ennätys on Tampereella 8. helmikuuta 2014 heitetty 60,67 m, joka oli epävirallinen hallimaailmanennätys.[15]

Kämäräinen opiskeli kauppatieteiden kandidaatiksi Jyväskylän yliopistossa.[16] Hän valmistui kauppatieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta keväällä 2015.[17]

Henkilökohtaiset ennätykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kiekonheitto ulkona 61,07 (15.3.2015, Leiria, Portugali)
  • Kiekonheitto hallissa 60,67 SE (8.2.2014, Tampere)
  • Kuulantyöntö ulkona 15,70 (31.7.2015, Pori)
  • Kuulantyöntö hallissa 15,61 (8.2.2014, Tampere)
  1. Kämäräinen kurottaa huipputasolle Krugerin valmennuksessa Yleisurheilu.fi. 2.11.2015. Viitattu 18.1.2016.
  2. a b c d e f Sanna Kämäräinen Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu).
  3. Hiilloskorpi, Henriikka: Kuilun pohjalta noussut kiekonheittäjä laittaa kaiken likoon uran viimeiseen kauteen – Sanna Kämäräinen maksaa, että saa elää huippu-urheilijan arkea Yle Urheilu. 7.1.2020. Viitattu 1.7.2022.
  4. Kämäräisen arvokisadebyytti päättyi karsintaan Yle Urheilu. 27.7.2010. Viitattu 31.7.2015.
  5. Müller omilla lukemillaan Kämäräinen jäi kauaksi parhaastaan Yle Urheilu. 30.6.2012. Viitattu 31.7.2015.
  6. 16.8.2014: Kämäräinen yllätti – Perkovic omilla metriluvuillaan Yle Urheilu. Viitattu 17.8.2014.
  7. Karttunen, Anu: Kämäräinen täräytti ensimmäisellään ennätyksensä Yle Urheilu. 16.8.2014. Viitattu 16.8.2014.
  8. Karttunen, Anu: Kämäräinen kiskaisi jälleen uuden ennätyksensä – 60,94! Yle Urheilu. 31.8.2014. Viitattu 31.8.2014.
  9. Kämäräinen rikkoi MM-rajan ennätyksellään Yle Urheilu. 15.3.2015. Viitattu 3.8.2015.
  10. Karttunen, Anu: Kämäräinen pettyi kiekkokarsinnassa Yle Urheilu. 24.8.2015. Viitattu 24.8.2015.
  11. Piipponen, Ilari: Sanna Kämäräinen selkäleikkauksessa – Alisa Vainiolla jalkavaivoja Etusuora.com. 11.12.2015. Viitattu 18.1.2016.
  12. Olympiahaave romukoppaan: kiekonheittäjä Kämäräinen ei kilpaile tänä kesänä MTV.fi. 4.6.2016. Arkistoitu 7.6.2016. Viitattu 26.6.2016.
  13. Tuore Suomen mestari kävi pohjalla, nauttii nyt urheilusta maan huipulla - ”Oli todella lähellä, etten olisi heittänyt enää koskaan” iltalehti.fi. Viitattu 23.7.2018.
  14. Sanna Kämäräinen päätti uransa tunneryöppyyn perheen ja ystävien kannustamana: ”En ole tällaista tunnetta kokenut ennen” yle.fi. 6.9.2020. Viitattu 3.10.2020.
  15. Naiset taistelivat maaotteluvoiton – Sanna heitti loistotuloksen Juoksukoulu.fi. 8.2.2014. Viitattu 31.7.2015.
  16. Paavola, Juho-Matti: Nopeammin! Korkeammalle! Koulutetummin! Aviisi. 10/2011. Viitattu 10.9.2016.
  17. Holopainen, Pekka: Suomalainen yleisurheilija joutui kiireelliseen selkäleikkaukseen – ”Se oli pieni shokki” Iltasanomat.fi. 15.12.2015. Arkistoitu 18.12.2015. Viitattu 18.1.2016.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]